Historiaa

Helluntailiike Toijalassa n. 100 vuotta ja helluntaiseurakunta 90       

Toijalan Saalem seurakunta perustettiin 15.1.1928.

Seurakunnan ensimmäiset vanhimmat olivat Fabian Paakkari, Yrjö Heinonen ja Aleks Kantelinen.  

Seurakuntaan liitettiin 18 jäsentä. Helluntailaisia oli enemmän, mutta he olivat ns. helluntaiystäviä. Suomessa oli 1920-luvun lopulla 40 helluntaiseurakuntaa, joten Toijalan seurakunta on maan vanhimpia. Toijalan Saalem seurakunnan historia koostuu monista siunauksista, mutta myös takaiskuista; siunaukset ovat Jumalan työtä ja takaiskut tavallisesti ihmisten aiheuttamia. Todellinen siunaus on, että ihmisistä koostuva vapaan herätyksen seurakunta on elänyt ja toiminut paikkakunnallamme jo yli 90 vuotta. Pyhästä Hengestä on toki julistettu Toijalassa ainakin 10 vuotta ennen seurakunnan perustamista, joten helluntaisanoma on elänyt Toijalassa noin 100 -vuotta. 

Aarne Ylppö oli aloittanut opiskelut oikeustieteellisessä tiedekunnassa Helsingissä tarkoituksenaan valmistua tuomariksi. Hän oli tullut siellä henkilökohtaiseen elävään uskoon ja keskeytti opiskelunsa ja sanoi leikillisesti: "Kristus on lain loppu." Ylpön uskoontulossa kerrotaan Pyhän Hengen toiminnalla olleen merkittävä osuus. Erään ylioppilaille tarkoitetun kristillisen yhdistyksen juhlan jälkeen hänet kutsuttiin Eino Heinosen asuntoon. Kutsun esitti Eino Manninen ja vuosi oli 1918. Eino Manninen ehdotti rukoushetkeä ja sen aikana Orivedeltä kotoisin oleva palvelustyttö puhui kielillä. Ylppö ymmärsi tätä kieltä ja sanoma paljasti hänen elämänvaiheensa lähivuosien ajalta. Rukoushetken jälkeen hän teki parannusta ja antoi elämänsä Jeesukselle. Heti uskoontulonsa jälkeen Aarne Ylppö koki myös voimakkaan kutsun vankilatyöhön. Hän meni Mathilda Wreden luo ja pyysi häneltä siunausta vankiloissa tehtävään evankelioimiseen. Mathilda Wrede siunasikin Aarne Ylpön työnsä jatkajaksi vuonna 1921.  

Aarne Ylppö aloitti työn 1920 kotipaikkakunnallaan Akaan Toijalan kylässä, hän kutsui avukseen saarnaajat Eino Heinosen ja Eino Jussilan. Kokoukset pidettiin rautatieläisten lukutuvalla. 

Ensimmäinen kastejuhla pidettiin seuraavana vuonna Toijalan satamassa. Upotuskasteen ottivat kahdeksan uskoon tullutta.

Uskovaisilla ei ollut mitään omaa kokoontumispaikkaa. Raamattua lukemaan ja rukoilemaan kokoonnuttiin Ylpön asunnossa, navetan parvella tai puutarhassa. Aarne Ylppö sai toimen Konnunsuon vankilassa vankilanopettajana vuonna 1921. Työtä jatkoi Toijalassa Hiitolan pitäjästä tullut 17-vuotias nuorukainen, Yrjö Heinonen kutsuen puhujia. Vuonna 1941 seurakunnassa oli 33 jäsentä. Vuosina 1941-43 helluntaiherätyksessä kiisteltiin paikallisseurakuntien raamatullisuudesta ja sinä aikana Toijalan seurakunnan jäsenmäärä laski huomattavasti, ollen alimmillaan 19. Seurakunnassa pidettiin kokous 1.7.1944, jossa vieraili saarnaaja Eino O. Ahonen tässä neuvonpidossa moni entinen seurakuntalainen liitettiin takaisin seurakuntaan ja jäsenmääräksi tuli 24. Suuria takaiskuja ei enää tämän jälkeen tullut ja seurakuntalaisten määrä on vuosien mittaan lisääntynyt tasaisesti, ollen nykyisin noin 100 jäsentä.

Rakentaminen ja vakiintunut seurakuntatyö: 

Sotien jälkeen ei ollut helppoa löytää aina kokoushuonetta. Seurakunnan jäsenmäärän lisäännyttyä syntyi ajatus rakentamisesta. Perustettiin rukoushuoneyhdistys 1948 ja seurakunnan 20-vuotisjuhlassa kerättiin ensimmäinen kolehti rukoushuonetta varten. Ennen rakentamista kokoonnuttiin Laina ja Hannes Laakson omakotitalon yhteyteen tehdyssä rukoushuoneessa. Vuosina 1950-51 seurakunta rakensi nykyisen rukoushuoneen Aarne Ylpön lahjoittamalle, Tienristi-nimiselle tontille, se siunattiin tehtäväänsä 15.7.1951. Rukoushuonetta on nykyiseen asuunsa saneerattu vuosina 1961, 1982, 1983 ja 1987 ja 2017. Seurakunnassa on toiminut lukuisa joukko vapaaehtoistyöntekijöitä: ympäristötyö, nuorisotyö, seurakuntakuoro, nuoriso, lastenkuoro ja pyhäkoulu. Kuoron johtajina ovat  toimineet Leena Järvinen, Marja-Leena Karhunen, Olavi Frediksson, Sirkka Koskela, Arto Heinonen, Marja Pihlaja, nykyisin Ritva Rämö. Neljänkymmenen vuoden ajan erittäin pätevänä säestäjänä on toiminut Sinikka Heinonen. Ensimmäinen teetupa perustettiin -70 luvun loppupuolella. Reino Tannerin aloitteesta saatiin tilat hyvältä paikalta kinon talosta tehtailija Ahoselta ilmaiseksi. Siivous ja rukoushuoneen sekä ympäristön hoito on vapaaehtoisten varassa, joten tässä yhteydessä on annettava suuret kiitokset kaikille jotka tavalla tai toisella ovat olleet mukana auttaen vastuunkantamisessa, myöskin esirukoilijat ja uhraajat huomioiden.

Saarnaajia, evankelistoja ja pastoreita

Perustamiskokouksessa mukana ollut Väinö Saukkonen osallistui seurakunnan työhön julistajana ennen sotia. Sotien jälkeen Jaakko Heinonen 1947-48 ja 1950-54, Kaarlo Toivio 1955-56, Toivo Viitala 1956-59, Uuno Laakso 1959, Erkki Jääskeläinen 1960-79, Sakari Närhi, 1979-85, Esa Tasanen 1986-90, Jouko Koski 1990-94, Reino Tanner 1995, Harri Johansson 1995-2014. Juhani Kolehmainen 2015-2020, Pentti Kapanen 2023-2025, Joel Mutila 2025-  alkaen. Useissa vankiloissa vierailee vankilalähettimme Osmo Räisänen. Ympäristötyössä 1960 ja 70 -luvuilla toimineet vastuulliset evankelistat: Raimo Ovaska, Osmo Haavisto, Tyyne Koistinen, Raija Koski, Hilja Pasanen. Reino Tanner siunattiin 1978 matkasaarnaajaksi. Vuokko ja Vesa Saarenpää toimivat evankelistoina vuosina 2000-2002.  

Nuorisotyö voimakas ulospäin suuntautuva nuorisotyö oli Esa Tasasen toimikaudella -80 luvulla mm. teetupabussia pidettiin torilla. 

Arto Heinosen johtama nuorisokuoro jatkoi 1990-1998, toimien näkyvästi ulospäin. Parhaimmillaan noin 40 henkilön vahvuinen kuoro teki kymmeniä matkoja seurakuntiin Suomessa. Kuoro vieraili Ruotsissa ja Virossa. Nuorten innokas skyway - kahvilatoiminta, Rekolan talossa, saavutti paljon toijalalaisia nuoria ja muutamia tuli uskoon. Nuorisokuoro yhdessä seurakunnan kanssa järjesti suuren evankelioimistapahtuman, jossa mottona oli "Evankeliumi kaikille toijalalaisille" tarkoitusta varten tehtiin musiikkivideo arvokortti. Reino Tanner toimitti videon tuliaislahjaksi silloiselle kaupunginjohtajalle. Toimita päättyi Arton ja Lean lähdettyä lähetystyöhön. 

Tämän jälkeen alkoi toimia suosittu partiotyyppinen Royal Rangers työ, Päivi Meskasen luotsaamana, joka täytti 8.1.2018, 20 -vuotta. Nykyisin vastuullisina ohjaajina toimivat Teijo Toimela ja Ari Koski, avustajinaan vapaaehtoisia.

Lähetystyö: on ollut seurakunnalle rakasta alusta lähtien. Lähettejämme ovat olleet mm. Lauri Joutseno Kiina: 1938-?. Hän oli ensimmäinen Toijalasta lähetetty lähetyssaarnaaja, Mauri Viksten Kenia: Korun raamattukoulu 1953-1958. Åke Söderlund Kenia: Kisii, Homa-Bay ja Nakuru 1958-1961. Jaakko ja Maire Heinonen Kenia: Chemelil ja Kerico 1963-1977. Jouko ja Lahja Koski Kenia:  Kapeddo 1974-1977. Korun raamattukoulu: 1979-1989 ja 1994-2009. Rauni Jääskeläinen lastentyö Intia: Machilipatnam Hynyn lastenkoti 9-vuotta ja Sonipat 1979-2002. Niina ja Janne Blommendahl Laos: Luang Parbang, kehitysyhteistyö, CHE 2005-2011. Anne ja Sami Valpas Japani: suomalainen koulu, asuntolan isäntäpari 1996-1999, sen jälkeen Bangalades ja Malediivit: kehitysyhteistyö 2000-2002. Arto ja Lea Heinonen Tansania 1999-2001 ja Uganda 2004-2017. Jukka ja Lilli Tasanen Intia: Jukka aluepäällikkö Aasia, Lilli hankeneuvoja 2007-2018. Myanmar: 2018 alkaen. Tuomas ja Suvi Pukarinen Espanja: Huesca, 2008-2019 maajohtaja Suvi avustajana. Osmo Haavisto saarnaaja, kirjailija on julistanut yli kolmessakymmenessä maassa, pääsääntöisesti aiheena Pyhä Henki ja armolahjat. 

Erikoinen tapaus seurakunnan historiassa: Akaan Riisikkalassa 25.3.1899 syntynyt Joonas Einari Vigren kastettiin 1933 Toijalan satamassa ja hän liittyi Toijalan Saalem seurakuntaan. (hellunt.srk.). Einari Vigren palveli jatkosodassa aseettomana lääkintämiehenä. Hän kaatui 42-vuotiaana 17.8.1941, Kiestingissä ja haudattiin kenttähautaan. Pitkä sotamatka päättyi viimeiseen leposijaan kotiseudulleen 1997. Veteraanien lippukulkueen ja sotilassoittokunnan johdolla valkoinen arkku laskettiin Toijalan sankarihautaan. Tilaisuudessa jättivät tervehdyksen vainajan serkut, kirkkoherrat Sakari Suutala ja Sauli Turja, ev.lut kirkosta ja helluntaiseurakunnasta pastori Harri Johansson, puolustusvoimista sotilasläänin komentaja Antti Numminen ja kenttärovasti Kari Paavilainen. Tilaisuus oli sotilaallinen, suuren yleisöjoukon seuratessa tapahtumaa. Muistotilaisuus pidettiin helluntaiseurakunnan tiloissa.

Akaan helluntaiseurakunta liittyi Suomen helluntaikirkon jäsenseurakunnaksi ja vuonna 2018 ja Saalem ry purettiin. 

Toijalan rukoushuoneyhdistys Saalem ry on siirtynyt historiaan. Nykyinen seurakunta on nimeltään, Akaan helluntaiseurakunta.  Seurakuntaan kuuluu jäseniä mm. Hämeenlinnasta, Urjalasta, entisiä kylmäkoskelaisia ja viialalaisia toijalalaisten lisäksi.

Vanhimmisto/ johtokunta 2018 -alkaen

 Jari Rämö,  Lassi Koski, Kari Koski, ja Toni Koivisto.        

Akaassa 15.01.2018 Veikko Syrjäsen kokoaman historiikin pohjalta: laatinut lisäyksin Reino Tanner